torstai 14. marraskuuta 2013

Mikkeliin!

Ilouutisia! Kajaanin Harrastajateatterin "Oikeusjuttu" ja viime viikolla ensi-iltansa saanut "Runar ja Kyllikki" (ohj. Liina-Maija Paavilainen) on valittu mukaan 38. Työväen Näyttämöpäiville Mikkeliin 31.1.-2.2.2014. Tämä on jo toinen kerta kun KHT on mukana tapahtumassa kahdella esityksellä. Edellisen kerran vastaava tapahtui vuonna 2012 esityksillä "Radix" ja "Mum". Asiasta lisää mm. täällä. Mikkelin koko ohjelmisto puolestaan löytyy täältä. Tarkat esitysajat ja -paikat ilmoitetaan tuonnempana.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Mitä Oikeusjutun jälkeen?

Oikeusjuttu vetelee ehkä viimeisiään, mutta työryhmä ei ole suinkaan jäänyt laakereille lepäilemään. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kiemuroiden auki ratkomisen jälkeen on aika keittää kokoon uusi tuhti dokumenttiteatterikeitos. Tällä kertaa liemeen lisätäänkin tuimat raaka-aineet sillä seuraavan prokkiksen aiheeksi on valittu ei enempää eikä vähempää kuin kovassa nosteessa oleva maamme kaivannaisteollisuus ja sen kainuulainen lippulaiva nimeltä Talvivaara. Seuraavassa iloksenne ja ihmeteltäväksenne aiheeseen liittyvät ensimmäiset mediabreikkaukset.


Talvivaara - ihan Kafkaa

Kaivos oli Kainuun suuri unelma. Sotkut tarjoavat leveät eväät dokumenttiteatterille. Helvetin porteille asti.

Eeva Kauppinen Kaleva (5.11.2013)

OULU Mitä tulee mieleen Talvivaarasta? Kun kaivos tuli, se oli Kainuun unelma, sampo, joka lupasi töitä. Nyt kaivosyhtiö on otsikoissa jätevesipäästöistä ja ympäristörikosepäilyjen vuoksi. Talvivaaran osakekurssi matelee ja velkasaneeraus uhkaa. Talvivaara tarjoaa leveät eväät dokumenttiteatterille. Kajaanin seminaarin lakkauttamisesta väkevän esityksen tehnyt työryhmä upottaa kouransa seuraavaksi Talvivaaraan. "Jos Oikeusjuttu oli trilleri, niin nyt on tulossa scifiä", ohjaaja-käsikirjoittaja Veikko Leinonen sanoo. Oulun yliopiston, opetusministeriön ja rehtori Lauri Lajusen toimia tutkinut Oikeusjuttu pysyi tiiviisti asiassa. "Talvivaara yhdistää reippaammin fiktiota ja dokumenttiteatteria. Näytelmän nimi on Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä. Talvivaara on monesta kohtaa koominen tarina, jossa kafkamaiset hallinnolliset kuviot yhdistyvät Talvivaaran kauniiseen industriaaliseen tekstuuriin sekä apokalyptisiin kuviin hiljenneestä, tuhoutuneesta luonnosta."

Kajaanin paperitehtaan ja Kajaanin satavuotiaan seminaarin lakkauttamisen jälkeen Talvivaaran nikkelikaivoksessa näkyi valoa. Alkoi valtava hype ja vipinä. Hurmioituneen aloituksen perästä tulivat vuodot ja salailut. Mahalasku. Käsikirjoittaja Veikko Leinosta kiinnostaa myös aiheen mentaalinen puoli. "Suuret unelmat ja niiden kohtalo todellisuuden käsissä. Kainuulaisesta näkökulmasta Talvivaaraan sitoutui tulevaisuuden usko. Kaivos oli valtava asia, jaettu juttu", hän muistuttaa. "Unelmointihan on ihmiselle välttämätöntä. Liian valtavat unelmat kuitenkin haaksirikkoutuvat usein. Talvivaarasta uhkaa tulla Suomen historian kaikkien aikojen julkisin epäonnistuminen."

Leinonen on opiskellut pääaineenaan historiaa Joensuun yliopistossa. Hän muutti takaisin Kajaaniin 2010 ja on ollut vaihtelevissa työtehtävissä mukana useissa Kajaanin kaupunginteatterin tuotannoissa. Eipä kummaa, että Leinonen kiinnostui dokumenttiteatterista. Homma natsaa. "Dokumenttiteatterilla on yhteiskunnallinen tehtävä nyt kun perinteinen media tekee vähemmän tutkivaa journalismia. Dokumenttiteatteri voi rakentaa pitkiä kaaria ja muistuttaa, mitä on tapahtunut", Leinonen sanoo. "On mielekästä kerrata asioita porukassa. Laji antaa myös pikkuisen vapauksia leikkiä asialla. Kärjistää, ehkä ironisoida."

Käsitelläänkö näytelmässä kaivoksen jätevedet, uraanin erottelu, bioliuotus, luonnonsuojeluasiat ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen lähipiirin osakkeet? "Kyllä siinä käydään keskeiset vaikuttajaketjut läpi", Leinonen lupaa. "Paula Lehtomäestä on tullut aika jännä poliittinen hahmo asian kaikissa käänteissä. Hän hehkutti Talvivaaraa samaan aikaan kun ajoi jätevesiasetuksella päästörajoja haja-asutusalueiden yksityisille talouksille. Sitä voisi kyllä nostaa näihin merkityksiin, mihin hän on sitoutunut." Päähenkilö on Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä. "Perä ei ole mennyt norsunluutorniin vaan tullut aina avoimille päiville vastaamaan kädet savessa. Vaikkei kaikkeen oikein vastausta olekaan, siellä hän on silti seissyt." Vastapelureita ovat esimerkiksi Stop Talvivaara! - liikkeen ihmiset. Kainuun luonnonsuojelupiirin kaivosvastaava, Sotkamon seurakunnan kappalainen Antti Lankinen on sanonut Talvivaaran avaavan helvetin portit.

Oikeusjuttua varten työryhmä teki yhdeksän kuukauden työn. Haastatteluja kertyi 30 tuntia. Talvivaarasta ei aineistoa puutu. Poliisin esitutkintakin kattaa lähes 4000 sivua. Lehtijuttuja on kilometrikaupalla. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Mika Flöjt ja tämän isä Lasse Flöjt julkaisivat joulukuussa 2012 kirjan Kysymyksiä Talvivaarasta. "Talvivaara on varmasti kiehtova aihe. Lehtijutuistakin löytyy hullua matskua, koska kaivos oli niin tulevaisuus. Pyrimme etsimään kipupisteetja hahmottamaan, mistä ilmiössä nimeltä Talvivaara on kysymys", Leinonen sanoo. "Laitettiin jo postia Talvivaara Oy:n tiedottajalle Olli-Pekka Nissiselle, milloinka sopisi tulla käymään. Mutta heillä on ollut pari viikkoa näitä huonoja uutisia." Luuletko, että teette uusia paljastuksia? "Se on hankalampaa. Kyllä ne aika julkisia on ne röhlömit, mitä tähän mennessä on tehty. Suurimmat karikot pamahtelee juuri nyt käsiin. Saas nähdä, mikä on Talvivaaran tilanne huhtikuussa, kun meillä on ensi-ilta. Onko Talvivaara velkasaneerauksessa vai konkurssissa? Se on ihan akuutti ongelma."

Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä saa ensi-iltansa huhtikuussa 2014 Kajaanissa. Ryhmän kotinäyttämö on Generaattori.


--------------------------------

Pekka Perä vertautuu Pietari Suureen


Talvivaara: Kriisiytyneestä kaivosunelmasta tekeillä kaksi dokumenttielokuvaa ja scifinäytelmä.
Pietari: Nikkelikaivos levittäytyy Kainuun maisemassa kuin Nevan rannoille noussut kaupunki.

Sinikka Viirret Kainuun Sanomat (12.11.2013)

Talvivaarasta on tekeillä kaksi dokumenttielokuvaa ja teatteriesitys, joka yhdistää fiktiota ja dokumenttiteatteria. Eri tekijöiden dokumentit tarkastelevat Talvivaaraa eri näkökulmista. Yle on sitoutunut esittämään molemmat, ja ne nähtäneen ensi syksynä. Teatteriesitys saa ensi-iltansa Kajaanissa kulttuuritila Generaattorilla huhtikuussa 2014. Toimittaja Markku Heikkisen dokumentti Talvivaaran mies kertoo työnteon merkityksestä. Se keskittyy kaivoksen työntekijöihin ja heidän elämäänsä. "Voiko Talvivaaran työntekijä olla ylpeä omasta työstään? Hehän ovat tietyllä tavalla osattomia mutta vastuussa. He ovat olleet palkansaajiksi harvinaisen suuressa höykytyksessä", myötätuntoa työntekijöitä kohtaan tunteva Heikkinen sanoo. Valtimolla asuva vapaa toimittaja Sampsa Oinaala on seurannut Talvivaaran vaiheita alusta asti. Ensimmäisen kerran hän kävi alueella vuonna 2006. Oinaalan ja Mika Koskisen kokoillan dokumenttielokuva, työnimeltään Talvivaara, on tarkastelultaan ympäristöeettinen ja keskittyy yhteiskuntaan, joka reagoi kaivokseen. Kajaanilainen kulttuuriaktiivi Veikko Leinonen käsikirjoittaa ja ohjaa esityksen Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä. Hän vertaa toimitusjohtaja Pekka Perää Pietari Suureen ja tämän näkyyn suolle lyödystä valtavasta kaupungista. Talvivaara-näytelmä on jatkoa Leinosen ja työryhmän toteuttamalle Oikeusjutulle, joka käsitteli dokumenttiteatterin keinoin Kajaanin seminaarin lakkautusta.

Materiaalista Talvivaara-teosten tekijöillä ei ole pulaa. Kaivoskriisi tuottaa uutta aineistoa koko ajan. Veikko Leinosen mielestä se voi olla teatterintekijälle myös etu. Aihetta voi käsitellä vapaasti, kun kaikki tietävät jo siitä jotain. "Jos rupeaa ABC:tä pitämään, ihmiset alkavat haukotella. Asioilla voi suoraan leikkiä." Leinonen lupaa tyyliteltyä ja suggestiivista teatteria. Hän kokee onnistuvansa, jos yleisö lähtee esityksestä ajatellen: Olipa kaunista ja kauheaa! "Meillä ei ole agendaa propagoida suoraan mitään, ennemminkin etsitään koko ilmiön mieltä." "Kiinnostaahan meitä toki, miten käy haaveille ydinvoima-Suomesta, jos Talvivaara kaatuu. Jos emme saa EU:n ainoaa uraanikaivosta auki."

Sampsa Oinaala muistetaan toimittajana, joka löysi kuolleet linnut kaivosalueen lioutusaltaasta huhtikuussa 2012. Nikkelikaivoksen synnystä hän työsti yhdessä tamperelaisen valokuvaajan Tommi Taipaleen kanssa radiodokumentin ja valokuvateoksen Alussa oli maa. "Seuraan edelleen. Meillä on hirveästi materiaalia, isosta hypestä kriisiytymiseen", Oinaala kertoo. "Pitkäaikaisena tarkkailijana voin sanoa, että tarinasta tuli paljon uskomattomampi kuin mitä olisin ikinä voinut kuvitella." "Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että homma ei toimi. Vaikuttaa, että rahat menevät hukkaan." "Talvivaara olisi ollut hieno projekti, jos se olisi onnistunut."

Kuherruskuukausi Talvivaaran kanssa oli jo ohi, haju- ja pölyhaitat kiusasivat ihmisiä, kun Markku Heikkinen muutti takaisin Kainuuseen kaksi vuotta sitten. Hän kuvitteli liudan dokumentaristeja olevan jo asialla ja päätti olla sotkeutumatta Talvivaaraan, mutta ihmisten huoli käänsi pään. "En ole ennen nähnyt kainuulaisia noin huolestuneina mistään. Enemmän meillä huudetaan sisäänpäin." Työntekijöiden suhtautumista Talvivaaraan kuvaa Heikkisen mukaan parhaiten kommentti "päivä kerrallaan". "He uskovat vielä Talvivaaraan. Moni asia siellä on petraantunut." "Ei sitä sulkea voi. Enkä toivo, että se konkurssiinkaan menee."